Miten meni noin niinku omasta mielestä

En ees tiiä mistä alottas ku on nii pitkä tarina :D Me alettiin Miran kaa ettimään farmia sillon ku asusteltiin egbssä ja se osottautuki vaikeemmaks mitä luultiin. Oltiin kyllä aijemmin jo kateltu workin hostelleja valmiiks mutta tammikuun puolessa välissä alettiin soittelemaan niille ja ettimään lisää vaihtoehtoja. Working hostel on siis hostelli, joka ettii farmityötä asukkailleen ja sitten ku töitä on saanu nii antaa kuletukset farmille ja takas. Soitin tosi moneen hostelliin ja melkein kaikki sano että season ei oo vielä alkanu nii ei oo kovin paljoo töitä. Yks päivä sitten soitin Bundabergin hostelliin ja sieltä sanottiin että tomaatin poimintaa ois tarjolla ja myöhän sitte varattiin lennot ja bussit sinne ku ei muutakaan ollu. 

Surullisina jätetiin Sydney taaksemme

Bundabergiin oli semmonen lyhyt 1300 kilometrin matka, joka meni suurimmaks osaks valittaessa :D Lennettiin eka Brisbaneen, jossa oltiin perillä 11 aikaan keskiviikkoiltana ja yö vietettiinki sitte siellä lentokentällä ku bussi lähti vasta aamu seiskalta. Aamulla pirteinä hyvin nukutun yön jälkeen hypättiin bussiin ja perillä oltiin muistaakseni viien aikoihin. Ja voi että sitä riemua ku saavuttiin Bundabergiin ja meijän hostelliin ja huomatiin että se on just niin shitti ku oltiin aateltu :D 

No eihän siinä aateltiin että saahaan töitä ja vähän rahaa että eiköhän se tästä mutta mitä vielä. Luvattua työtä ei sitte ollukkaa vaan jouduttiin oottelemaan peukaloita pyöritellen ku Bundabergissä ei oo mitään tekemistä. Siitä sekunnista lähtien ku saavuttiin sinne meijän joka toinen lause oli "oltaispa vielä Sydneyssä!" No Mira sai töitä lauantaiksi ja mä jatkoin peukaloiden pyörittelyä. Maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona oltiin molemmat töissä mutta kun käytiin respassa kysymässä että miten pitkäks ajaks saatas nyt sitte töitä nii sieltä sanottiin suoraan että nyt on tosi huono työtilanne, jos tarviitte rahaa nii kannataa lähtee :D Alettiin taas ettimään seuraavaa kohdetta ja päädyttiin varaamaan bussi Innisfailiin. Innisfailin hostellilta sanottiin että on meillä tilaa, soittakaa edellisenä päivänä ku ootte tulossa. No myöhän soitettin mutta jäbä ilmottaa että nyt ei ookkaa enää tilaa.. Sitte meni tytöiltä sormi suuhun, bussi oli jo varattu ja maksettu ja Innisfailissä ei oo ku yks working hostelli. Mä olin aikasemmin löytäny netistä semmosen hyvältä kuulostavan farmin, jossa työskennellään asumusta ja ruokaa vastaan ja saahaan päiviä tokan vuoden viisumiin. Soitin sinne ja onneks lykästi. Pakattiin taas meijän ylipainoiset laukut ja lähettiin torstai iltana 11 Innisfailiin. Matka oli taas semmoset 1300km ja istuttiin bussissa 19 tuntia! 

 

Oltiin perillä Innisfailissä kuudelta illalla. Suunnitelman muutoksen takia meijän piti ottaa vielä bussi Innisfailistä Cairnsiin ja Cairnista Kurandaan, jossa meijän nykyinen farmi on. Meijän hyvä tuuri senku jatku ja busseja Cairnsiin meni vasta seuraavana aamuna, joten vietettin yö mäkärissä ja bussipysäkillä jonku oudon aboriginaalin kanssa :D 

Liian painava laukku :D onneks läyty kauppakärryt matkan varrelta!

Saavuttiin Cairnsiin tosi väsyneinä aamu viideltä ja lähettiin ettimään pysäkkiä mistä lähtee bussi Kurandaan. Kaikki mahollinen oli viimeaikoina menny pieleen nii aateltiin että ei tässä enää mikää voi pieleen mennä mutta näköjään mun uudesta onnenkolikosta on enemmän haittaa ku hyötyä. Kurandan bussipysäkillä soitettiin farmarille että täällä ollaan ja farmari tokas siihen että nyt muuten tulvii tämä joki niin paljon että en pääse teitä hakemaan :D Sen kaveri tuli kuitenkin hätiin ja vei meijät joen toiselle puolelle josta farmari tuli hakemaan veneellä :D Meillä oli kyllä tosi hauska automatka ja venematka että ei valittamista.  

Tästä meijän ois autolla pitäny päästä :D

Nyt ollaan vähän päälle viikko oltu täällä farmilla ja seuraavassa postauksessa kerron miltä meijän farmielämä näyttää. 

♥ Emma